Kahvintuotanto ilmastonmuutoksen keskellä

 

Ilmastonmuutos on koko maapalloa uhkaava vaara, joka voimistuessaan aiheuttaa jo jäätiköiden sulamista, merenpinnan nousua, ääriolosuhteita ja lämpöaaltoja. Nämä kaikki uhkaavat suomalaisten rakastamaa kahvia ja suklaata sekä niiden saatavuutta.

Jopa 80% suosituimmista kahvilajikkeista kasvatetaan Latinalaisessa Amerikassa. On ennustettu, että jopa puolet kahviviljelyyn tarvittavasta maa-alasta on käyttökelvotonta vuoteen 2050 mennessä. Ilmaston lämpeneminen lisää alueella kuumuutta sekä rankkasateita, jotka vaikuttavat kaakaopuun kasvumahdollisuuksiin. Kaakaopuu on arka kasvi, joka ei siedä kuivuutta tai kuumuutta, ja ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät kasvitautien ja loisien määrän kasvussa. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös kahviviljelijöiden elantoon, kun kahviviljelymaista tulee käyttökelvottomia ja uusille viljelyalueille siirtyminen on kallista. (Aiheesta lisää täällä).

Kahvin juonti aikatauluttaa monen suomalaisen arkea. Aamu-, päivä- ja iltapäiväkahvit ovat monelle rutiininomainen tapahtuma. Suomessa kahvia alettiin juoda 1700-luvun puolivälissä, jolloin se oli vain varakkaiden säätyläisten juoma. Nykypäivänä kahvia on kaikkien saatavilla ja kahvia juodaan noin 1100 kupillista tai 9,9 kg henkilöä kohden vuodessa.

Arviolta kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta menee hukkaan. Ruoan ilmastovaikutus on merkittävä ja vähentämällä ruokahävikkiä kasvihuonepäästöjä voidaan pienentää jopa 8 prosenttia. Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa ja silti iso osa keittämästämme kahvista päätyy suoraan viemäriin. Yleisin syy kahvihävikille on se, että keitettävän kahvin määrää ei osata arvioida oikein.  Luonnonvarakeskuksen (2020) tekemän tutkimuksen mukaan keitetyn kahvin osuus oli jopa 13 prosenttia kotitalouksien kirjaaman ruokahävikin kilomäärästä. Tämä nostaa kahvin kolmanneksi suurimmaksi hävikkiruoaksi Suomessa. Jokainen suomalainen heittää siis noin 1,3 kiloa kahvia hävikkiin vuodessa.

Kahvipapu on siis arvokas raaka-aine, jonka valmistus vaatii rutkasti luonnonvaroja. Kahvihävikin määrään on helppo vaikuttaa kiinnittämällä huomiota omiin kahvitottumuksiinsa. Keitä kahvia vain se määrä, minkä juot ja juo se minkä kuppiisi kaadat. Jos kuitenkin kahvia pääsee jäämään yli, voit hyödyntää sen esimerkiksi kasvien lannoitteena tai kaatamalla ylijäämäkahvin jääpalamuotteihin ja käyttämällä sen myöhemmin jääkahvin tekoon. Lisäksi ostamalla Reilun kaupan -merkillä varustettua kahvia tuet kahvin viljelijöiden parempia työoloja sekä edesautat kestävän kahvin valmistusta.

 

Emmi Nokkala, Ona Vassalo, Elina Lehtinen ja Annika Markuksela

Kirjoittajat ovat Turun ammattikorkeakoulun Reilun kaupan kannatustyöryhmän opiskelijajäseniä.