Mitä mä tällä teen?
Tunsin ylpeyttä – tai ainakin vähemmän huonoa omatuntoa – saatuani kiikutettua rikkinäisen älypuhelimeni pöytälaatikosta erään monikansallisen elektroniikkamyymälän palautusluukkuun. Tiesitkö, että yksilöillä eli sinulla ja minulla on merkittävä rooli siinä, mitä jätteelle tapahtuu?
Kun käytöstä poistettu laite livahtaa lipastonlaatikkoon tai seinämaali ja selleri sekajätteeseen, niitä ei kukaan hae sieltä pois. Suomi on merkittävästi jäljessä EU:n kierrätystavoitteista. Saavuttaaksemme tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, tulisi yhdyskuntajätteestä 60 prosenttia valmistella tuolloin uudelleenkäyttöä varten tai kierrättää materiaalina. Mitä siis pitää tehdä? Ja miksi?
Maailmassa on valtavasti tavaraa ja paras vaihtoehto olisi, ettei se muuttuisi jätteeksi ensinkään. Syntyvä jäte pitäisi lajitella kotona asianmukaisesti, jotta se kierrätettäisiin ja hyödynnettäisiin uusien tuotteiden ja pakkausmateriaalien raaka-aineena. Oikein lajitellusta banaaninkuoresta saadaan biokaasua tai multaa, tomaattimurskatölkistä uusia pakkauksia ja käytetyistä elektroniikkalaitteista harvinaisia metalleja takaisin kiertoon uusiin laitteisiin.
Jätteen synnyn vähentämiseksi olisi fiksua ensin varmistaa, löytyisikö tennareille tai höyrymopille uutta kotia lähipiirin tai kirpputorin kautta tai sosiaalisen median roskalavaryhmästä. Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan, että kodintavaraa tai muuta hyödykettä käytetään uudelleen sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Tällä säästetään luonnonvaroja ja vältetään esimerkiksi uuden tuotteen valmistuksen energiankulutus.
Tärkeää on tehdä kestävämpiä valintoja, jotta hankkimamme tavarat pysyisivät käytössä mahdollisimman pitkään. Voisitko ennemmin vuokrata kuin ostaa tekstiilipesurin joulusiivousta varten? Käytettynä ostaminen on myös fiksu vaihtoehto, kunhan senkin tekee harkiten. Käytetyillä tavaroilla on tarina, joka ainakin minusta nostaa entisestään niiden arvoa!
Kun seuraavan kerran törmäät samaan vanhaan puhelimeen pöytälaatikossa, kysy itseltäsi, mitä mä tällä teen, ja toimita se kierrätykseen. Tai vielä parempaa: korjaa se ja ota takaisin käyttöön!
Kaisa Jussila
Kirjoittaja on kestävän kiertotalouden YAMK-opiskelija Turun AMK:ssa