Hukkalämmön hyödyntäminen on paitsi vastuullisuus- myös turvallisuuskysymys

Vihreä siirtymä vaatii energiankäytön tehostamista. Hukkalämpö on tässä suhteessa loistava keino, koska se menee muuten täysin harakoille.

Kaupat tuottavat hukkalämpöä eli ylijäämälämpöä esimerkiksi kylmäjärjestelmän kylmäprosessista, jossa jäähdytetään kaupan kylmä- ja pakastekalusteet. Päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmien hyödyntämättömän lauhde-energian eli hukkalämmön osuuden on arvioitu olevan peräti 800 GWh/vuosi. Yksi gigawattitunti vastaa 50 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta, joten hyödyntämättömällä lämmöllä lämmittäisi yhden jos toisenkin omakotitalon.

– Meillä on Suomessa paljon hyödyntämätöntä energiapotentiaalia. Esimerkiksi vuoden 2022–23 talvena koettiin energiakriisi, ja samaan aikaan kauppakeskukset, tavaratalot ja päivittäistavarakaupat tuottivat yhteensä lähes terawattitunnin verran hukkalämpöä, joka olisi ollut järkevää hyödyntää kokonaisuudessaan, Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola

Miten hukkalämpöä sitten hyödynnettäisiin enemmän? Perinteisen energiateollisuuden olisi hyvä havahtua, että energiatuotanto on murroksessa. Tarvitsemme yhä enemmän erillisiä pistelähteitä, jotka pystyvät tuottamaan energiaa tasaisesti ja tiettyinä ajankohtina. Nykyiseen hallitusohjelmaan hukkalämmön hyödyntäminen on jo kirjattuna.

– Tahdosta se on monesti kiinni. Energiantuotantopuolelle tarvittaisiin enemmän halua hukkalämmön hyödyntämiseen. Tarvittaisiin aktiivista otetta ja myös lainsäädännön vaatimuksilla tilanne tietysti muuttuisi, Ola sanoo.

Esimerkkejä hukkalämmön hyödyntämisestäkin jo on. Esimerkiksi Osuuskauppa Arina avasi syksyllä 2023 Oulunsaloon S-marketin, jonka ylimääräinen kylmä- ja lämpöenergia pumpataan Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Ensimmäinen Osuuskauppa Arinan uudella energiantuotantojärjestelmällä toimiva S-market avattiin vuonna 2022. Laskelmien mukaan uusi järjestelmä tuottaa vuositasolla jopa 3 GWh kaukolämpöä kauppaa kohden.

Hukkalämmön hyödyntämisessä on monta pointtia: hiilineutraaliustavoitteet, kustannustehokkuus, turvallisuus ja vastuullisuus. Energiateollisuuden kannattaisikin miettiä hajautetumpaa energiantuotantoa aktiivisemmin.

– On tärkeää, että pystymme itse tuottamaan energiaa kaikissa mahdollisissa skenaarioissa ja olemme mahdollisimman energiaomavaraisia. Huoltovarmuuden näkökulmasta jonkin verran hajautettu energiatuotanto tuo turvallisuutta. Hukkalämpöenergian paremmalla hyödyntämisellä olisi vaikutusta myös energiatuotannon päästöjen laskuun. Myös Euroopan komission Fit for 55
-ilmastopakettiehdotuksessa esitetään jäsenvaltioille vaatimus huomattavasti suuremmasta hukkalämmön hyödyntämistä lämmitysenergian tuotannossa, Ola toteaa.

Tiesitkö?

Kaupan liitto ry on ollut mukana valmistelemassa Energiateollisuuden lämpökaupan mallisopimusta ja soveltamisohjeita. Mallisopimus koskee lämmön ostoa lämmön tarjoajalta lämpöyhtiölle.

Marketta Virta
Hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu

Teksti julkaistu osana Next Level – Nokka kohti muutosjoustavaa ja kestävää kasvua -hanketta.