Kahvinpurujen käyttämätön potentiaali 

Suomalaiset juovat eniten kahvia koko maailmassa. Epäilenkin, että osalla lukijoista on kahvikupponen vieressä tälläkin hetkellä. Kahvinjuonnista jääkin sitten kahvinpurut, mikä on tämän blogin aihe. Kotona purut voi kompostoida tai heittää biojätteeseen. Ravintoloissa ja kahviloissa suuri osa biojätteestä on kahvinpuruja ja herääkin kysymys voisiko niitä hyödyntää jotenkin?  

Järjestimme syksyllä opiskelijoille työpajan, johon kutsuimme yrityksiä toimeksiantajiksi. Yhdeksi toimeksiantajaksi tuli Unica, joka pyörittää useita opiskelijaravintoloita. Myöhemmissä keskusteluissa selvisi, että Unica haluaisi tehdä jotain kahvinpuruilla, joita kertyy päivittäin suuria määriä. Pystyisikö niillä tekemään jotain hyödyllistä? Lähdinpä selvittämään juuri sitä. Äkkiä selvisi, että kahvinpurut ovat hyvin monikäyttöisiä ja niillä pystyy korvaamaan ympäristölle haitallisia aineita. 

Ensimmäiseksi löysin jo olemassa olevaa yritysyhteistyötä, jossa kahvinpuruilla korvattiin kasvuturvetta puutarhanhoitotuotteissa. Yhteistyössä on mukana Kesko, Berner ja Lassila & Tikanoja. Neste K -liikenneasemilta kerätään purut, josta ne menevät jalostettavaksi Bernerin yhteistyökumppanin laitokselle. Kahvinpurupohjaiset puutarhanhoitotuotteet tulivat myyntiin aikaisemmin keväällä. 

Coloradolaisessa yliopistossa oli kehitetty 3D-tulostusmateriaalia kahvinpuruista noin kaksi kuukautta ennen kuin sain tehtävän selvittää kahvinpurujen käyttöä. Puhupa hyvästä ajoituksesta. Tulostusmateriaalin valmistukseen ei vaadita suuria määriä raaka-aineita. Vain kahta elintarvikeainetta, vettä ja tietenkin kahvinpuruja. Materiaalilla on useita positiivisia puolia, se on täysin kompostoituvaa, uudelleentulostettavaa ja kestävää. 

Kahvinpuruista voi myös valmistaa biomuovia, vaikka ihan kotikonstein. Materiaalina kahvinpurupohjainen biomuovi on melko uusi, mutta siitä on jo kehitetty liiketoimintaa maailmalla. Berliinissä toimii Kaffeeform, joka valmistaa rannekelloja ja kahvimukeja. Britanniassa BeaNused valmistaa polystyreenipeltejä ja -profiileja. Uudessa-Seelannissa Caffology tuottaa kahvinpurupohjaisia biomuoveja muiden tuotteiden lisäksi. 

Muitakin ratkaisuja kahvinpurulle löytyi, kuten hiekan korvaaminen sementissä tai sienien kasvatus, mutta ne eivät olleet niin relevantteja tämän toimeksiannon suhteen. Mietimme mahdollisia ratkaisuja löydöksistä, kuten kahvimultayhteistyöhön liittymistä, mutta voittajaksi nousi 3D-materiaali, mistä sitten voitaisiin tehdä tuotteita käytettäväksi Unican tiloihin. Turun AMK:sta löytyy 3D-tulostuskoneita ja osaamista, joten ideaalisti koko homma saadaan pidettyä yhden talon sisällä. 

Tästä sitten lähdetään selvittelemään, olisiko se mahdollista. 

Tuomas Mäkeläinen
Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, Turun AMK

Teksti julkaistu osana Next Level – Nokka kohti muutosjoustavaa ja kestävää kasvua -hanketta.