Opinniitylle oppimaan!
Moi! Olen Mira ja opiskelen energia- ja ympäristötekniikkaa Turun ammattikorkeakoulussa. Toimin harjoittelijana Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmässä ja seuraavaksi kerronkin teille yhdestä projektista, johon osallistuin kesän aikana.
Kaikki alkoi siitä, että Lemminkäisenkadun B124-huoneesta oli aloitettu rakentamaan viihtyisää itsenäisen työskentelyn tilaa opiskelijoille Kiertotalous 2.0-projektina. B124-oven takaa avautuu viisi erilaista työskentelytilaa sekä aula ja taukotila. Tilasta oli aloitettu tekemään opiskelijoiden näköisiä ja lisäprojektina aulaan tarvittiinkin jonkinlaista taidetta.
Taideprojektiin kuului minut mukaan lukien kolme muuta harjoittelijaa. Aloituskokouksessa keksimme idean tehdä kuivatetuista kasveista tauluja ja näin sovimmekin ensimmäisen yhteisen tapaamisen ja retken tarvittavien kasvien keräämiseen. Inspiraatiota haimme eri nettisivuilta internetistä. Kasvienhakureissun jälkeen pidimme myös pitchauksen yhdelle opiskelija-assistenteista, miten taideteoksen tekeminen käytännössä toimisi.
Kasvien kuivatus tapahtui perinteisin menetelmin paperin ja kirjan avulla. Kuivatuspaikkana toimi yhden harjoittelijan autotalli, missä tilaa työskennellä oli enemmän kuin tarpeeksi. Säät suosivat ja kasvit kuivuivatkin hyvää vauhtia hellejakson ansiosta.
Seuraavana oli vuorossa tarvittavien materiaalien ostosreissu. Ekotorilta lähti mukaan tauluja ja kiinnittämiseen tarvittavat tarrat, liimat ja maalit K-Raudasta ja näin päästiin maalaamaan kaikki ostetut kehykset yhtenäisiksi. Lisäksi valmiin taideteoksen ympärille sijoitettaisiin LED valot ja näin aula näyttäisi tunnelmalliselta myös pimenevinä syysiltoina!
Taideteoksen keskiöön pääsi taulu, jossa vesivärien sekä kuivatettujen kasvien avulla luki opinniitty. Muut pienemmät taulut sisälsivät vain kuivatettuja kasveja. Käytetyt kehykset toivat hyvää vaihtelua erilaisilla muodoillaan. Tauluja lähdettiin sommittelemaan niin, että kokonaisuus näyttäisi mahdollisimman harmoniselta ja paksumpikin kehyksiset taulut saisivat vierelleen sirompiakin teoksia.
Taideteoksen teko oli ihanaa vaihtelua etätyöskentelyyn. Samalla työntouhussa pääsi tutustumaan työkavereihin ja kuulemaan, mitä he olivat kesän aikana tehneet. Naurulta ei siis voinut välttyä!
Mira Hemminki