Kiertotalous rakennusalalla: Päästöistä puhdistuva tulevaisuus

Rakennusalan liikevaihto Suomessa on ollut laskussa vuonna 2024. Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto laski tammikuussa 12,3 prosenttia ja helmikuussa 11,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Syyskuussa talonrakentamisen liikevaihto laski 5,4 prosenttia. Rakennusalan työllisyys kasvoi viime vuosina parhaimmillaan noin 200 000 työlliseen. Kuitenkin rakentamisen supistumisen myötä työllisyys on alkanut heiketä, ja työllisten määrä on nyt laskemassa noin 160 000 työllisen paikkeille.

Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin 30 prosenttia päästöistä, 55 prosenttia luonnonvarojen kulutuksesta ja 12 prosenttia jätteistä. Rakennusalan päästöjen kehitys on ollut silti myönteistä viime vuosina, mutta toimia tarvitaan edelleen. Suomen kansalliset tavoitteet tavoittelevat nettonollapäästöjä vuoteen 2035 mennessä. Miten ihmeessä tähän voi päästä? Lisätäänkö vain rakentamiseen ja elämiseen liittyviä veroja ja artisti maksaa? Kuka sellaista poliitikkoa haluaa päättäjäksi, en minä ainakaan!

Rakennusalan kiertotalous ei ole sen ihmeempää kuin vaikka pullojen kierrätys: kerätään, saadaan pantista rahaa ja materiaalista tulee uutta jossain muodossa. Tätä tapahtuu rakentamisessa, mutta pääosin vain syntypaikan jätteiden lajittelussa. Tai no onhan meillä pilotteja, tietäjät tietää.

Nykyinen voimassa oleva EU:n rakennustuoteasetus tekee monien rakennusosien uudelleenkäytöstä lähes mahdotonta. Merkittävin este syntyvien purkumateriaalien uudelleenkäytölle on se, että rakennuksia ei ole suunniteltu kiertotalouden näkökulmasta ja rakennusosat eivät täytä nykyisiä teknisiä vaatimuksia. Toisaalta näiden hyödyntäminen harmonisoitujen standardien maailmassa on vaikeaa, koska standardit koskevat uusia rakenteita ja rakennusosia sekä materiaaleja. No miten se vanha teräsbetonipalkki on kestänyt 60 vuotta, osattiinko ennen laskea paperilla ja kynällä paremmin kuin nykyisillä tietokoneilla? Ei nyt oikeasti, ja hah ja huh. Keksittyä ei tarvitse keksiä uudestaan, kiinnostutaan olevasta ja hyödynnetään sitä!

Muutetaan ensimmäisenä lainsäädäntöä. Jos betonipalkin kantavuus on laskettu joskus, ikä huomioiden kantavuus voidaan laskea nyt. Nostetaan myös purkulupien vaatimustasoa niin, että kartoituksiin käytetään enemmän aikaa ja tieto tuodaan digitaaliseen muotoon purkulupien liitteenä. Viranomainen on julkinen toimija, ja nämä tiedot voivat siirtyä kauppapaikkaan, josta saadaan lähtötiedot kestävään suunnitteluun.

Rakentamisen kiertotaloudessa voittavat tekijät ja ympäristö

Alansa arvostettu arkkitehti sai eräässä hankkeessaan rakennesuunnittelijalta vinkkiä palkkien olemassaolosta. Allianssihankkeen osapuolet kävivät kiinni mahdollisuuteen ja tekivät varauksen. Purkulupa eteni ja palkit lähtivät varastoon uuteen paikkaan, uutta rakennusta varten. Mukana tuli iso nippu kierresaumakanavaa, sähköhyllyjä, kupariputkea, ja kaikkien näiden kunto oli purkukartoituksessa todettu koulutettujen insinöörien toimesta ja käyttöikäkin oli ilmoitettu myynti-ilmoituksessa. Noheva purku-urakoitsija oli leikannut vanhat liitoskohdat ja vienyt nämä jätteet kierrätykseen.

Allianssihankkeen juuri valmistunut diplomi-insinööri laski hankkeen taksonomianmukaisuuden ja totesi myös hankkeen pääsevän todella korkeaan Breeam-luokitukseen. Hankkeen päästöt olivatkin yhtäkkiä niin alhaiset, että aurinkopaneeleita tarvittiin enää etelä- ja länsijulkisivujen ikkunoihin ja arkkitehti sai viherkaton luontoa huomioiden.

Päästötavoitteiden alentuessa tässä hankkeessa allianssiryhmä sai bonuspalkkion, täytyihän tilaajan vihreän rahoituksen edullisuus saada korvattua työtä tekevien kesken. Näin kaikki voittavat, tekijät ja ympäristö. Ja koska teimme muuntojoustavan rakennuksen, vanhat palkit suunniteltiin rakenteisiin niin, että niiden kierrättäminen on myös myöhemmin mahdollista. 4D-mallilla todennettiin aikataulun mukainen asennus, mutta myös käänteisesti niiden purkaminen. Mutta miksi hyvää purkaa, kun mahdollistimme monipuolisen käytön näillä rakenteilla ja kaikki tekniikka suunniteltiin helposti vaihdettavaksi.

Kouluista ja koulutuksesta lähtee osaamisen murros

Meillä on Suomessa korkea koulutustaso rakennusalalla ja it-sektorilla, mutta jäykät määräykset ja niitä kirjaimellisesti noudattavat viranomaiset. Polarisoiva näkökulma, mutta jonkinlainen neuvotteluvara täytyisi syntyä. Vanhan ei tarvitse olla uutta, vanha käyttötarkoitus toimii vanhassa ja uudessa paikassa. Kouluista ja koulutuksesta lähtee osaamisen murros, ei koulutuksesta leikkaamisesta.

Ilman verotuksen merkittävää kiristystä saamme päästöt laskemaan – itse asiassa kierrätettyjen materiaalien verotus pitäisi poistaa. Aikanaan niistä on verot maksettu ja aivan varmasti tämä alkaa eri hankkeita kiinnostamaan. Päästöt vai verot, valitsen päästöt alas.

Rakennusalan kiertotaloudessa on suuri potentiaali usean eri osa-alueen ongelmien ratkaisemiseksi. Kiertotalous rakennusalalla ei liity pelkästään päästöjen ja ympäristösitoumusten täyttämiseen, vaan myös työelämän murrokseen liittyviin haasteisiin. Käsipareja tarvitaan ja työtä tekevien osaamista, startuppeja ja ideoita, rahaa unohtamatta. Kiertotalouden avulla voidaan kasvattaa BKT:tä ja sen aikaansaama työllisyyden kasvu kasvattaa edelleen BKT:tä. Voisiko tästä talouden osaajat jatkaa, olkaa hyvä!

Tulevaisuusterveisin

Heikki Karjalainen
Talotekniikan moniosaaja ja kestävän kiertotalouden opiskelija, YKEKTS24