Opinnäytetyöt
Kiertotalouslabran hankkeissa on tarjolla monenlaisia opinnäytetöitä ja selvitystöitä. Opinnäytetyöaiheita tarjoavat myös yhteistyöyrityksemme. Ota yhteyttä niin etsitään sinulle sopiva opinnäytetyöaihe!
Lisätietoja: Piia Nurmi, piia.nurmi@turkuamk.fi
Alle on koottu Kiertotalouslabrassa tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetyöt on jaettu karkeasti eri teemoihin. Otathan huomioon, että opinnäytetyöt voivat sopia useiden eri teemojen alle.
Elinkaariarviointi ja ympäristövaikutukset
Tekstiilit
Engblom (2019). Home, hyönteiset ja hiirenkakka : kuluttajapoistotekstiilien puhdistus lajittelussa.
Opinnäytetyössä selvitettiin tekijät, jotka vaikuttavat poistotekstiilin päätymiseen energiahyödynnykseen uudelleenkäytön tai kierrätyksen sijaan, ja etsittiin ratkaisuja tekstiilien puhdistamiseen. Työn toimeksiantajana toimi Telaketju-verkosto. Tulosten perusteella ratkaisu ongelmaan voisi olla tekstiilien puhdistaminen höyryllä tai perinteisellä konepesulla erityisesti lämpökäsittelyyn yhdistettynä.
•
Kannisto (2022). Kuluttajien tarpeet poistotekstiilikeräyksen kehittämiseksi.
Opinnäytetyössä selvitettiin kuluttajien tarpeita poistotekstiilikeräyksen kehittämiseksi. Toimeksiantajana toimeksiantajana toimi Lounais-Suomen jätehuolto oy. Lopputuloksena esitellään kuluttajakyselyn tulokset ja parannusehdotukset.
•
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon ja mitä reittejä vaatteet, jalkineet ja asusteet kiertävät kuluttajien keskuudessa. Tulokset kertovat, että peruskäyttövaatteita lahjoitetaan ja myydään kuluttajien keskuudessa eniten. Uudelleenkäyttöreiteistä eniten käytetään perheen ja ystävien kesken lahjoitusta ja myyntiä, sekä hyväntekeväisyysjärjestöjä.
•
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten identtiset tekstiilit kuluvat elinkaarensa aikana ja miten mekaaninen kuidunavaus vaikuttaa tekstiilien kuitusuhteisiin. Kulumaa tutkittiin hyperspektrikuvantamisen ja kemiallisen analyysin avulla. Hyperspektrikuvantamisella tuotettu algoritmi ennusti lupaavasti pesukertoja ± 3:n pesun tarkkuudella. Kemiallinen analyysi puolestaan osoitti, että tekstiilin käyttö ja pesut aiheuttavat kulumaa. Kuluma ei ole lineaarista eli suoraan verrannollista pesukertoihin. Mekaanisen kuidunavauksen vaikutuksia puolestaan on vaikeaa todentaa, koska näytteiden kuitusuhde-ero oli yhden prosentin luokkaa, joka menee analyysin virherajojen sisään.
•
Pitsinki (2021). Tekstiilien kiertotalous.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda näkyvyyttä tekstiilien kiertotaloudelle. Se toteutettiin kyselytutkimuksella, jossa tutkittiin yritysten tapaa toteuttaa kiertotaloutta sekä selvitettiin näkemyksiä, joita vaatteiden ja tekstiilien kiertotalous herättää. Toimeksiantajana toimi Turun ammattikorkeakoulu. Kyselyyn vastasi 18 henkilöä. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että kiertotalouden liiketoimintamallit tuovat heidän yritykselleen lisäarvoa.
•
Virtanen (2021). Puhdistuksen rooli kuluttajapoistotekstiilin kierrätyksen tehostamisessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuluttajapoistotekstiilin kierrätyksen tehostamista puhdistusprosessin osalta. Työn tuloksena esitellään keinoja tehostaa ja optimoida puhdistsprosessia, sekä esitellään mahdollisia yhteistyökumppaneita toimeksiantajalle. Toimeksiantaja oli LSJH.
Elinkaariarviointi ja ympäristövaikutukset
Aalto (2024). Teollisuudenalan yrityksen muovituotteen hiilijalanjälki.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laskea teollisuudenalan yrityksen tuotteelle hiilijalanjälki. Laskennan tuloksista voitiin päätellä, että tuotteen hiilijalanjäljestä noin 85 % muodostui materiaaleista ja 10,5 % kuljetuksista. Energian ja veden kulutus sekä jätteiden hävittäminen muodostivat yhteensä alle 5 % tuotteen hiilijalanjäljestä. Parhaimmat tulokset hiilijalanjäljen pienentämiseksi saadaan, jos päästövähennykset kohdistetaan niihin elinkaaren vaiheisiin ja prosesseihin, joissa suurimmat päästöt syntyvät. Suurimmat päästövähennykset saataisiin siis tarkastelemalla vähäpäästöisempiä materiaalivaihtoehtoja.
•
Alander (2024). Hiiliviisaiden lämmitysmuotojen kartoitus konepajalle : case TunturiTec.
Opinnäytetyössä vertailtiin kaukolämpö- maalämpö-, ilma-vesilämpö-, ilmalämpö- sekä lämmöntalteenottojärjestelmien välisiä eroja. Vertailussa selvisi, että kaukolämpö ja maalämpö olivat parhaimmat vaihtoehdot. Toimenpidesuositukseksi valikoitui kaukolämpö sen pienempien investointikustannusten ja varmatoimisen tekniikan vuoksi. Selvityksessä tuli ilmi, että yrityksen kannalta on järkevä harkita mahdollisien investointikustannuksien suuruutta ja selvittää, mikä olisi järjestelmän optimaalinen takaisinmaksuaika.
•
Heikkilä (2023). Asumisen energiaratkaisujen hiilijalanjälkivertailu.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä olemassa olevaa tutkimukseen perustuvaa tietoa asumisen energiajärjestelmien koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöistä ja koostaa näitä tietoja käyttäen Microsoft Excel -pohjainen hiilijalanjälkilaskuri toimeksiantajayritys AFRY Buildings Finland Oy:n käyttöön. Tutkimuksen tulosten perusteella valtaosa energiajärjestelmien hiilijalanjäljestä syntyy käyttövaiheen ostoenergian käytöstä.
•
Hentula (2021). Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa.
Työssä tutkittiin betonimurskeen käyttöä infrarakentamisessa ja sen toimivuutta hiilivarastona. Toimeksiantajana työssä oli Kiertomaa Oy. Tuloksena todettiin, että betonin hiilensitomiskyky kiihtyy, kun se murskataan pienemmiksi paloiksi. Haasteena käytölle on sen maine materiaalina, byrokratia, sekä se, että sen vaikutuksia ympäristöön ei ole tutkittu tarpeeksi kattavasti.
•
Jussila (2022). Sensoriteknologiaan perustuvan palvelun hiilijalanjälki: Benete Oy.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laskea toimeksiantajan, Benete Oy:n, Toimintakyvyn arviointi
-palvelun hiilijalanjälki ja selvittää, voiko yritys tuottaa asiakasyrityksille hiilikädenjälkeä tällä palvelulla. Tuloksissa käydään läpi hiilijalanjälkilaskennan tulokset, joista tuotannon osuus on suurin. Työssä käy ilmi, ettei hiilikädenjäljen laskemiseksi ole vielä vakiintuneita standardeja, joten tämän opinnäytetyön puitteissa niitä ei voitu määrittää.
•
Kaasalainen (2022). Tuote palveluna -mallin ilmastovaikutusten arviointi.
Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään Pure Waste -yrityksen uutta tuote palveluna -mallin kokeilun ilmastovaikutuksia. Toimeksiantajana toimi Pure Waste. Tulosten todettiin jääneen melko vajavaisiksi, sillä kaikkia elinkaaren toimintoja ei pystytty laskemaan. Suurimmat päästöt tuotannon jälkeen tuli siitä, jos asiakas haki itse autolla vaatteet vuokraamosta.
•
Työn tavoitteena oli tutkia mahdollisia kuitulujuitteita korvaamaan lasikuitu komposiiteissa. Toimeksiantajana toimi Meyer Turku Oy. Tuloksissa esitetään, miksi lasikuidulle etsitään korvaajaa; miten valitut kolme eri luonnonkuitua soveltuvat korvaamaan lasikuidun ja millaisia haasteita siihen liittyy sekä osoitetaan, mitkä kohdat vaativat lisätutkimusta.
•
Työn tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia tehostaa satamakäyntejä odotteluaikoja lyhentämällä. Tuloksissa esitettiin, mihin aikaa satamassa kuluu lastausten ja purkujen ulkopuolella; mitkä tekijät vaikuttavat näiden toimintojen sujuvuuteen, ja millaisilla keinoilla satamakäyntejä voitaisiin tehostaa. Toimeksiantajana toimi Merikartta-ekosysteemi.
•
Kuivanen (2024). Ympäristövaatimusten mukaisuus pk-yrityksen valmistamissa sähkölaitteissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayrityksen tuotannossa käytettävien sähkökomponenttien ympäristövaatimusten mukaisuus tuote-esimerkillä, joka vastasi valmistettavaa sähkölaitetta. Opinnäytetyössä tehdyn ympäristövaatimusten mukaisuuden tarkastelun perusteella todettiin, että parhaiten ympäristövaatimusten mukaisuuksista ilmoitettiin RoHS-direktiivi ja heikoiten SCIP-tietokanta.
•
Laine (2023). Yrityksen hiilijalanjäljen laskenta : Turku Science Park Oy.
Työssä tehtiin hiilijalanjälkilaskenta Turku Science Park Oy:lle vuodelle 2022. Tuloksissa käydään laskennan tulokset läpi, jossa todetaan matkustamisen aiheuttaneen suurimmat päästöt. Lisäksi tuloksissa annetaan kehitysehdotuksia päästöjen vähentämiseksi.
•
Lehtonen (2023). Ohjelmistoyrityksissä huomioitavat ympäristövaikutukset.
Opinnäytetyössä tutkittiin ohjelmistokehitysyrityksissä huomioitavat ympäristövaikutukset sekä käytetyt ympäristöstandardit. Tuloksissa todetaan, ettei yrityksillä ole käytössä ympäristökriteerejä, mutta ne ovat silti oma-aloitteisesti lähteneet kehittämään kestävämpiä ohjelmistoja. Myöskään julkisen sektorin ohjelmistohankinnoissa ei vielä huomioida ympäristöasioita. Opinnäytetyö tehtiin MidViDi-hankkeelle.
•
Lundén (2023). Puistomuuntamon elinkaariarviointi.
Työn tavoitteena oli selvittää RMU-puistomuuntamon hiilijalanjälki tarkastelemalla sen elinkaarta kehdosta tehtaan portille -rajauksella. Työ tehtiin UTU Oy:lle. Hiilijalanjäljeksi saatiin laskettua 5 027 kg CO2e. Suurin osa päästöistä syntyi raaka-aineista.
•
Lundstedt (2023). Lounavoiman energiantuotannon hiilijalanjälki.
Työssä laskettiin Lounavoiman jätevoimalaitoksen energiatuotannon hiilijalanjälki. Tuloksien Lounavoiman päästöt vuonna 2022 olivat yhteensä 34 634 t CO2e, josta 95% syntyi energiantuotannosta ja -käytöstä. Merkittävimmät päästövähennykset saataisiin siis aikaan energiankulutuksen vähentämisellä ja jätteen synnyn ehkäisemisellä.
•
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella toimeksiantajan vuokraustoimintaa asiakkaan työmaalla. Vertailu osoitti, että dieselkäyttöisten henkilönostimien vaihtaminen sähkökäyttöisiin vastaaviin olisi kannattavaa, sillä kokonaiskustannukset putosivat melkein puolella alkuperäisistä kustannuksista.
•
Salminen (2021). Elinkaariarviointi kierrätysmateriaalista valmistetulle t-paidalle.
Työssä tehtiin elinkaariarvionti kierrätystekstiilistä valmistetulle t-paidalle ja vertailtiin tuloksia neitseellisestä puuvillasta tehtyyn t-paitaan. Opinnäytetyö toteutettiin Telaketju 2 -hankkeelle. Tuloksissa todetaan, että paitojen hiilijalanjälki on lähes sama, mutta veden käytön eroavaisuudet ovat suuret.
•
Uusirasi (2022). Ympäristöselosteen laatiminen kiviainekselle.
Työssä luotiin ympäristöseloste Joutsan Kukkulamäellä tuotetulle kiviainekselle. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Destia Oy. Tuloksena saatiin selville, että suurimmat ympäristövaikutukset kiviaineen murskaamisen ohella aiheutuvat kuljetuksista. Myös kiviaineksen uusiokäytöllä voisi olla merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia.
•
Vassallo (2022). Kierrätetyn polyesterikuidun elinkaariarviointi : Rester Oy:n Paimion tehtaalla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rester Oy:n kierrätyskuidun tuotannon ilmastovaikutuksia elinkaariarvioinnin (LCA) avulla. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöt tulivat poistotekstiilien pesusta ja kuivaamisesta sekä laitoksella syntyvän rejektin polttamisesta.
Kiertotalouden kehittäminen
Opinnäytetyössä tutkittiin Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalous 2.0 -projektioppimisympäristöä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena eri sidosryhmät ovat kokeneet projektioppimisympäristön, toteutuvatko sille asetetut tavoitteet ja miten projektioppimisympäristöä tulisi tulevaisuudessa kehittää eri sidosryhmien näkökulmasta.
•
Työn tavoitteena oli selvittää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kalusteiden uudelleenkäytön tilaa Helsingissä, sekä antaa kehitysehdotuksia uudelleenkäytön tehostamiseksi. Työn aihe tuli harjoittelun ohessa Helsingin kaupungilta. Tuloksena työssä todettiin, että uudelleenkäyttöä korostamalla voidaan säästää niin kustannuksissa kuin ilmastopäästöissäkin.
•
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten ammattikeittiöt suhtautuivat Ainia- astioiden ennallistamispalveluun. Lisäksi tutkittiin, millaiset ratkaisut palvelisivat parhaiten erilaisia toimijoita ja millaisia ja kuinka paljon astioita kannattaisi säästää ennallistettavaksi. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle, E. Ahlströmille, hyödyllistä informaatiota palvelun kehittämiseksi. Lopputuloksissa esiteltiin kyselyssä ilmenneitä haasteita sekä esitettiin parannusehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
•
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten suuri osa romuajoneuvoista puretaan osiksi uudelleenkäyttöä varten Suomen autopurkaamoilla, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia tähän liittyy. Toimeksiantajana toimi Suomen Autopurkaamoliitto Ry. Lopputuloksissa käydään läpi autonpurkuun liittyvää dataa, autopurkaamoiden roolia romuajoneuvojen käsittelyssä sekä parannusehdotuksia autopurkaamotoiminnan kiertotaloustamiseksi.
•
Työssä tutkittiin meriklusterien toteuttamaa kiertotalouden mukaista ja hiilineutraalia toimintaa. Opinnäytetyö tehtiin osana Turun ammattikorkeakouluun sidoksissa olevaa Merikartta-ekosysteemiä. Tuloksista selviää, että kiertotaloudenmukaisuuden ja hiilineutraaliuuden toteuttamiseksi meriklustereissa tarvittaisiin vahvaa lakeihin ja säädöksiin perustuvaa järjestelmää. Yritykset eivät ole valmiita tekemään suuria ilmastotoimia, sillä se uhkaa heidän kilpailukykyisyyttään markkinoilla.
•
Opinnäytetyössä etsittiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennusvahingon hoitoprosessissa sekä löytää sopiva arviointimenetelmä kiertotalouden edistymisen seuraamiseksi vakuutusyhtiöiden kumppaniyritysten osalta. Tavoitteen saavuttamiseksi perehdyttiin alan kiertotalouden nykytilaan, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tutkimusaineistona haastattelut, kyselyt ja alan teoria.
•
Opinnäytetyössä tuotettiin tietoa kiertotalouden liiketoimintamallia harjoittavan yrityksen taloudellisesta tilasta. Taloudellinen tila määritettiin tunnuslukuanalyysin avulla, jossa laskettiin kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden tunnuslukuja.
•
Markuksela (2022). Kiertotalousverkostojen parhaat toimintamallit tiedon jakamiseksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kiertotalousverkostojen tiedon jakamista. Lisäksi tavoitteena oli listata olemassa olevia kiertotalousverkostoja ja koota yhteen parhaimmat toimintamallit, joita nämä verkostot hyödyntävät. Tuloksena esitettiin viisi parasta toimintamallia. Toimeksiantajana oli Kiertotalous-Suomi-verkosto.
•
Opinnäytetyössä tutkittiin, millainen on Suomen meriklusterin tilanne tällä hetkellä hiiliviisaan ja kiertotalouden mukaisena toimijana. Tulosten mukaan Suomen meriklusteri on kohtalaisesti ottanut mukaan hiilineutraalin, kiertotalouden ja kestävän kehityksen mukaisen toimintatavan. Näistä kolmesta parhaiten organisaatioissa huomioidaan kestävä kehitys.
•
Opinnäytetyössä tutkittiin kodinkoneen elinkaaren pidentämistä. Työn tarkoituksena oli tuottaa vakuutusyhtiölle SWOT-analyysi elinkaaren pidentämisestä sekä kehitysehdotuksia, joita voidaan hyödyntää korvauskäytäntöjen kehittämisessä kiertotalouden mukaisesti. Tuloksista ilmeni, että rikkoutumisten syyt liittyvät tuotteiden suunnitteluun ja sitä vahvistaa vallitseva kulutuskulttuuri. Kuitenkin korjaus osoittautui lähes aina kannattavaksi, ellei vika liittynyt laitteen piirikorttiin tai moottoriin.
•
Oksanen (2022). Teolliset symbioosit kiertotalouden edistäjinä. YAMK-opinnäytetyö.
Opinnäytetyössä tutkittiin teollisia symbiooseja ja niiden tärkeyttä kiertotalouden edistäjinä. Tuloksissa esitettiin, miten merkittävä vaikutus näillä symbiooseilla on, ja miten näitä voitaisiin edistää. Lisäksi arvioitiin, miten FISS-toimintamallin toimivuutta. Opinnäytetyö tehtiin osana Circwaste-hanketta.
•
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten kotitaloudet voivat vaikuttaa omilla valinnoillaan Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimeksiantajana toimi Suomen Kiertotalousyhdistys ry. Tuloksina esitettiin, miten merkittävä vaikutus kotitalouksilla on ja miten jokainen voi vaikuttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
•
Rasimus (2020). Circular economy strategies in plastics companies.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta siitä, millaisia mahdollisuuksia kiertotaloden mukaienn liiketoiminta voi muoviyrityksille tarjota. Toimeksiantajana toimi Bioplastics Europe. Tuloksissa käydäänh läpi, missä vielä voidaan parantaa, millaisia haasteita muoviyrityksillä on kiertotalouteen siirtymisessä sekä miten ja miksi nämä haasteet kannattaa selättää.
•
Sotka (2022). Reitti kohti hiilineutraalia ja kiertotaloudenmukaista merenkäyntiä.
Opinnäyteyössä tutkittiin, miltä meriklusterin nykyisyys ja tulevaisuus näyttää Suomessa ja kansainvälisesti. Toimeksiantaja toimi Merikartta-ekosysteemi. Tuloksena esiteltiin merenkulun siirtymää kiertotalouteen ja hiilineutraaliuuteen, sekä merenkulkuun liittyvät toimialat, yritysten määrä, liikevaihto ja työntekijämäärä.
•
Virta (2017). Kiertotalouden opettaminen : Kiertotalous 2.0 -projektioppimisympäristö.
Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka kiertotaloutta opetetaan ja opitaan ja miten projektioppimisympäristö tukee muutosta ajattelutavassa. Toimeksiantajana oli Turun ammattikorkeakoulun Resurssitehokas liiketoiminta -tutkimusryhmä. Opinnäytetyö antaa ehdotuksia Kiertotalous 2.0 -projektioppimisympäristön kehittämiselle.
Jätehuolto ja kierrätys
Työn tavoitteena oli luoda päiväkodille jätehuoltosuunnitelma sekä saada päiväkodin sekajätteen määrää vähennettyä. Tuloksena on parannusehdotuksia päiväkodin jätehuoltoon. Toimeksiantajana toimi päiväkoti, jolle jätesuunnitelma tehtiin.
•
Hatulainen (2017). Aluskierrätys ja jätelainsäädäntö : aluskierrätyksen materiaalivirtojen hallinta.
Opinnäytetyössä tutkittiin merenkulkuvälineiden kierrätystä Suomessa. Tutkimus tehtiin osana Ship Recycling in Finland -hanketta. Työn tuloksena todettiin, että aluksien teoreettinen uudelleenkäyttö- ja kierrätysaste on korkea, mutta nykyisillä markkinoilla aluskierrätyksen kannattavuus on rajallista.
•
Hansen (2019). Kotitalouksien sekajätteen koostumus LSJH:n toimialueella 2019.
Tavoitteena oli tutkia LSJH:n eli Lounais-Suomen jätehuollon toimialueen kiinteistöiltä kerättävän polttokelposen jätteen keskimääräistä koostumusta. Toimeksiantajana toimi LSJH. Lopputuloksissa esitellään saadut tulokset, tarkastellaan erilliskeräysvelvoitteen vaikutusta ja vertaillaan tämän työn tuloksia aiempien mittaustöiden tuloksiin.
•
Heino (2019). SERKELE! : kiinteistökohtaisen SER-keräyksen mahdollisuudet ja haasteet Suomessa.
Opinnäytetyössä tutkittiin kiinteistökohtaisen SER-jätteen keräyksen haasteita ja mahdollisuuksia. Tuloksena saatiin selville, että välimatkojen pituuden ja jätemäärien vähyyden takia Suomessa keräyspalvelun kannattavuus heikkenee niin ekologisesti kuin taloudellisestikin.
•
Honkonen (2019). Lentotuhkan ja APC-jätteen käsittely.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella lentotuhkan ja APC-jätteen nykyisiä käsittelymenetelmiä ja kestävämpiä ratkaisuja sekä mahdollisia käyttökohteita. Lisäksi tutkitaan uutta menetelmää epselöintiä, jonka työn toimeksiantaja Global EcoProcess Services Oy (EPSE) on patentoinut. Työssä todettiin, että lentotuhkan ja APC-jätteen käyttö maanrakentamisessa voisi olla mahdollista, jos sen tekniset ja kemialliset ominaisuudet tunnettaisiin riittävän pitkältä ajalta.
•
Lehmusoksa (2022). Selvitys maa-ainesten uusiokäytöstä Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueella.
Työssä selvitettiin Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla sijaitsevien kuntien maa-ainesten uusiokäytön tilannetta ja annettiin uusiokäytölle kehitysideoita. Toimeksiantajana toimi Hämeenlinnan kaupunki. Kehitysideoita oli mm. toimivampi lupaprosessi ja selkeämmät ohjeistukset käytänteisiin.
•
Lehtimäki (2021). AB-kierrätyspuun laadunkartoitus Ekopartnerit Turku OY:lle.
Työssä selvitettiin Ekopartnerit Turku Oy:lle tulevan AB-kierrätyspuun laatu. Tavoitteena oli tutkia millaisia epäpuhtauksia kuormista löytyy ja miltä asiakkailta epäpuhtaat puukuormat tulevat. Tuloksena todettiin, että epäpuhtaista kuormista 62% tuli samalta yritykseltä. Epäpuhtaissa kuormissa reklamaatio tehtiin useimmin liiallisen muovin määrän vuoksi.
•
Mahmoodi (2019). Muovitiekartan kartoitus ja suunnittelu Meyer Turku Oy:lle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville kuinka paljon muovijätettä Meyer Turku Oy:llä syntyy ja mitä muovilaatua jäte on, sekä minimoida ympäristövaikutuksia mm. kierrättämällä ja lajittelemalla muovijätteet paremmin. Tuloksena syntyi Meyer Turku muovitiekartta, joka sisältää viis strategista tavoitetta muovihaasteen taltuttamiseksi.
•
Pääkkönen (2019). EPS -jätteen energia- ja kustannustehokas keräys ja kierrätys.
Työssä tutkittiin Japanissa käytettävän EPS-jätteen keräys-, kierrätys- ja kuljetuskäytännön toimivuutta Suomessa. Toimeksiantajana toimi Lounais-Suomen jätehuolto Oy (LSJH). Opinnäytetyössä todettiin, että toimintamalli voisi toimia myös Suomessa, myös likaisen EPS-jätteen keräämisessä ja kierrättämisessä. Tosin prosessissa tarvittavan limoneenin kallis hinta tekee toimintamallista kustannustehottoman.
•
Raitis (2022). Tekonurmikenttien kierrätys Suomessa.
Työn tavoitteena oli perehtyä tekonurmien kierrätykseen Suomessa. Toimeksiantajana toimi Liedon kaupunki. Selvityksessä saatiin selville, että Suomessa ei ole valmiita tapoja tekonurmien kierrätykseen, mutta muiden maiden kierrätyskeinoja olisi mahdollista soveltaa myös Suomessa.
•
Työssä selvitettiin mahdollisia kannustimia saniteettivesien kestävämpään käsittelyyn sekä niiden ympäristövaikutusten hallinnan keinoja. Toimeksiantajana toimi Finnlines. Opinnäytetyössä todettiin, että saniteettivesistä peräisin olevia ravinnepäästöjä olisi helppo hallita alusten käytäntöjä muuttamalla.
•
Rapo (2023). Kuntien palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumustutkimus.
Opinnäytetyössä selvitettiin viiden varsinaissuomalaisen kunnan palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumusta, kierrätyskelpoisen materiaalin määrää sekajätteessä sekä kiinteistöjen erilliskeräysmahdollisuuksia. Opinnäytetyössä saatiin selville sekajätteen joukossa olevan paljon kierrätyskelpoista materiaalia, minkä perusteella jätteiden lajittelu ei palvelukiinteistöissä toimi velvoitteiden mukaisesti.
•
Ruuskanen (2022). Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n biojätteen lajittelukampanjan vaikuttavuus.
Työssä tutkittiin Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toteuttaman biojätteen lajittelukampanjan vaikutuksia biojätteen määrään ja asukkaiden motivaatioon lajitella biojäte erikseen. Toimeksiantajana toimi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Tulosten perusteella kampanjan jälkeen lajitellun biojätteen määrä oli kasvanut merkittävästi.
•
Tanila (2022). Novidan jätehuoltosuunnitelma : Uudenkaupungin ja Loimaan toimipisteet.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimeksiantaja Novidan Uudenkaupungin ja LLoimaan yksikköihin uusi jätehuoltosuunnitelma. Lopputuloksena Novida kykenee luomaan tätä työtä hyödyntän tehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän jätehuoltojärjestelmän.
•
Opinnäytetyön kerättiin tarvittavat tiedot kuljetusjärjestelmämuutoksen tekemiseen sekä jätteenkuljetuksien kilpailuttamiseen ja kunnallisen jätehuollon kehittämiseen.
•
Vettenranta (2023). Primääripakkauslinjalta muodostuvien hukkien kartoitus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää primääripakkauskoneelta muodostuvia hukkia, ja uudelleenprosessoitavien tuotteiden muodostumiseen. Tuloksissa käydään kattavasti läpi, miksi hukkaa tai uudelleenprosessoitavia tuotteita syntyy, mitkä tekijät vaikuttavat siihen ja miten sitä voitaisiin ehkäistä. Toimeksiantajana toimi lääketeollisuuden yritys.
•
Virta (2023). Uudelleenkäyttöön valmisteltavan materiaalin koostumustutkimus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittäää lajitteluasemalla vastaanotettavan jätteen koostumusta sekä tutkia jätteiden elinkaarta. Lopputuloksissa esitettiin, koostumustutkimusten tulokset, toimia jätteen elinkaaren pidentämiselle sekä kehitysehdotuksia, kiertotalouteen painottaen, jätekeskuksen toiminnan kehittämiseksi. Toimeksiantajina toimivat Lounais-Suomen Jätehuolto oy sekä Turun Ekotori.
Hankinnat
Ilmasti (2022). Julkisten ICT-hankintojen ympäristökriteerit.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia julkisissa hankinnoissa ympäristökriteerien huomioon ottamista ICT-hankinnoissa. Tuloksissa esitellään ilmi käyneet puutteet hankintojen ympäristökriteereissä ja havaitut haasteet ympäristövaikutusten huomioon ottamisessa sekä parannusehdotuksia, miten ympäristökriteerit voidaan tulevaisuudessa ottaa vielä paremmin huomioon ja mitä tämä tulee vaatimaan.
•
Opinnäytetyössä selvitettiin tekstiilialan kiertotalouden tilannetta ja toimijoita sekä saatiin tekstiilialan asiantuntijoiden näkökulmia kiertotalouden edistämisen mahdollisuuksista julkisissa hyvinvointialan tekstiilihankinnoissa. Tulosten perusteella julkisissa hyvinvointialan tekstiilihankinnoissa kannatta panostaa laadukkaisiin ja käyttötarkoituksiaan vastaaviin tekstiilituotteisiin, jotka kierrätetään lopulta oikein, kun niiden pitäminen käytössä ei onnistu enää korjauksen ja uudelleenkäytön kautta.
Kestävä kehitys
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda arviointimalli, jolla arvioidaan Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimenpiteiden toteuttamistapoja sekä niihin liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.