Julkisen taideteoksen hiilijalanjälkilaskuri on julkaistu!

Taide- ja kulttuurikentällä on jatkuvaa keskustelua ilmaston lämpenemisestä, kestävyyskriisistä, luontokadosta ja muista ihmiskuntaa ja planeetan elinolosuhteita uhkaavista tapahtumista. Mutta millaisella ilmastokuormalla taideteokset syntyvät ja onko sillä edes väliä?

Taiteen hiilijalanjälkeä arvioitaessa ollaan melko monisyisen aiheen parissa, mutta kehityksessä mukana pysyäkseen, on taiteessa, kuten muillakin aloilla, alettava tarkastella alan konkreettisia vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon muun muassa hiilijalanjäljen laskemisen avulla.

Lainsäädännön ja yleisen tietoisuuden kehittyessä ihmistoiminnan ilmas-tovaikutukset alkavat väkisinkin kiinnostamaan. Taidekentällä hiilijalanjäljen laskentaan on syytä varautua esimerkiksi julkisessa taiteessa osana rakennusprojekteja sekä apurahojen myöntämiskriteerejä.

Nykyisen suunnitelman mukaan vuodesta 2025 alkaen rakennuslupia hakiessa tulee arvioida rakennuksen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi Suomen uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma korostaa julkisten hankintojen osuutta yhteiskunnan ympäristötoimissa. Julkinen taide on yksi julkisen hankinnan muoto. Näin ollen myös taideteoksen hiilijalanjäljen laskeminen on enemmän kuin tarpeen. Taide ei saa tulla jätetyksi pois julkisesten tilojen suunnittelusta, ja ainakaan sen johdosta, ettei sen hiilijalanjälkeä pystyttäisi tai osattaisi laskea.

Olemme julkaisseet julkisen taideteoksen hiilijalanjälkilaskurin sekä ohjeistuksen, joka pureutuu julkisen taideteoksen ympäristövaikutuksiin. Laskuri on kehitetty vuosina 2022-2023, osana seitsenvuotista Euroopan unionin Life IP rahoitteista Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanketta, jossa Turun ammattikorkeakoulu on toiminut osana kiertotalouden palvelukeskusta ja tehnyt erilaisia kiertotalouden kiihdyttämisen toimenpiteitä.