Hanskat käteen ja kehään – yhden projektin tarina oppimisesta

Artikkeli on julkaistu aiemmin Talk-verkkolehdessä.

Minkälaista on opiskelu, kun se ei ole pelkkää opettajavetoista istumista luokassa? Se on jännittävää, hauskaa ja pelottavaakin välillä! Se vaatii heittäytymistä ja rohkeutta päästää irti totutusta. Se haastaa aivan uudella tavalla: vie vaikeisiin tilanteisiin, saa hermot kiristymään äärimmilleen ja voi johtaa konflikteihin. Samalla se paljastaa omat vahvuudet ja kehityskohteet oppijana. Lopulta se tuo onnistumisen iloa.

Tämän kaiken saivat kokea kuusi kansainväliseen tutkimuspajaan eli rehaan (research hatchery) syyslukukaudella vuonna 2018 osallistunutta vaihto-opiskelijaa. Tutkimuspajan veti Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä. Tutkimuspajan aikana opiskelijat kirjoittivat oppimispäiväkirjaa, jonka pohjalta he koostivat pajan lopussa oppimisraportin. Oppimisraporttiin kirjataan ajatuksia ja kokemuksia omasta oppimisesta pajan aikana. Se toimii myös opettajalle tärkeänä välineenä arvioida opiskelijoiden oppimista.

Tässä artikkelissa sukelletaan opiskelijoiden aatoksiin tutkimuspajasta. Tämä on yhden projektin ja kuuden opiskelijan oppimisen tarina.

Epäonnistuminen ei estä oppimista

Opiskelijat saivat toimeksiannon Helsieni Oy:ltä, joka kasvattaa sieniä läheltä saaduissa raaka-aineissa, kuten kahvinporoissa. Opiskelijoiden tehtävänä oli etsiä syitä sienien kasvualustana toimivien kahvinporojen pilaantumiselle selvittämällä, minkälaisissa lämpötiloissa kahvinporoja säilytetään eri kahviloissa ja millaisissa oloissa kahvinporot pilaantuvat.

Kuten työelämän projektit, opiskelijoidenkaan projektit eivät aina etene suunnitellusti. Opiskelijat eivät lopulta saavuttaneet projektin alkuperäistä tavoitetta, mikä heidän arvioidensa mukaan aiheutui kokemattomuudesta, kommunikoinnin epäonnistumisesta ja laboratoriotyön ongelmista. Vaikeudet projektin etenemisessä eivät kuitenkaan estäneet oppimista, päinvastoin.

”Vaikka emme saavuttaneetkaan päätavoitetta – -, tämä koko prosessi on opettanut minulle paljon”, yksi opiskelijoista kirjoittaa oppimisraportissaan. ”Tutkimuspaja kehitti valtavasti taitojani. Tapaamiset, tutkimuksenteko ja kaikki haasteet opettivat minulle viestintätaitoja, ajanhallintaa, paineensietokykyä, konfliktinratkaisukykyä ja sopeutumiskykyä. Lisäksi tutkimuspaja opetti innovaatiokykyä ja taitoa olla avoin uusille ideoille.”

Vaikeudet projektin etenemisessä eivät kuitenkaan estäneet oppimista, päinvastoin.

Tutkimuspajan onnistumista ei siis voi mitata pelkästään sillä, miten hyvin opiskelijat onnistuvat ratkaisemaan heille annetun ongelman. Toimeksiannon antavalla yrityksellä on pajalle omat toiveensa ja tavoitteensa, mutta on hyvä pitää mielessä, että opiskelijat ovat tutkimuspajassa vasta oppimassa.

Monialaisuus pakottaa kohtaamaan erilaisuuden

Tutkimuspaja lähestyy oppimista hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin perinteinen opettajavetoinen opetus. Tutkimuspajassa opiskelija on opettaja sekä itselleen että ryhmälleen. Oppimista tapahtuu tekemällä, keskustelemalla ja etsimällä tietoa sekä ratkaisemalla ongelmia itse.

”Tutkimuspaja on täyskäännös perinteiseen luokkaopetukseen, sillä opiskelijoilla on suora pääsy tietoon ja opettaja toimii valmentajana ja mentorina”, yksi opiskelija kuvaa kokemuksiaan.

Tutkimuspajan yhtenä lähtökohtana on monialaisuus. Kun eri taustoilta tulevat ja eri osaamista kerryttäneet opiskelijat laitetaan yhteen ratkomaan samaa ongelmaa, tuloksena on todennäköisesti jotain uutta, mikäli opiskelijat osaavat hyödyntää toistensa taitoja. Työelämässä projekteja tehdään erilaisten ihmisten kesken, joten on tärkeää myös harjoitella sitä jo opiskeluaikana.

Oppimista tapahtuu tekemällä, keskustelemalla ja etsimällä tietoa sekä ratkaisemalla ongelmia itse.

Työskentely monialaisissa tiimeissä saattaa myös olla vaikeaa, ainakin aluksi. Lisäksi kansainvälisistä opiskelijoista koostuvassa tutkimuspajassa riittää eri näkökulmia. Yhteisen kielen puuttuminenkaan ei estä opiskelijoita kokemasta jotakin ainutlaatuista.

”Ryhmämme muodostui ihmisistä, jotka tulivat eri maista ja eri taustoista. Se antoi meille globaalin näkökulman haasteeseen ja auttoi sen ratkomisessa. Joskus kielimuuri oli haaste, sillä ei ole helppoa ilmaista mielipiteitään vieraalla kielellä. Pienessä ryhmässä kommunikointi on kuitenkin ollut helppoa, ja meillä on ollut hyvä työskentelyilmapiiri”, yksi opiskelijoista kuvaa ryhmän toimintaa.

Turun ammattikorkeakoulu haluaa kehittää opiskelijoidensa innovaatiokompetensseja eli tärkeitä työelämätaitoja nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin. Innovaatiokompetenssit kehittyvät innovaatiopedagogiikan oppien avulla, ja opiskellessa projektissa kompetenssit kehittyvät kuin itsestään. Oppimisraporteista selviää, että opiskelijat joutuivat usein epämukavuusalueelle ja sitä kautta haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.

”Meillä oli väärinkäsityksiä ja vaikeuksia jatkaa projektia ja välillä meiltä puuttui materiaalia, mutta me kuitenkin ratkoimme kaikki ongelmat ja kehityimme nopeasti, joten kokemus oli mukava”, opiskelija kuvaa kokemuksiaan.

Ongelmia ei tarvitse ratkoa yksin

Oppimisraporteissa toistuu viestintätaitojen kehittyminen. Kaikki opiskelijat mainitsevat sen raporteissaan. Viestintätaidot ovat äärimmäisen tärkeitä, kun yritetään saavuttaa yhteinen päämäärä. Etenkin jos ryhmä on monialainen, on viestintä ryhmän jäsenten välillä korvaamatonta.

”Vaikka minulla on edelleen kehitettävää, tutkimuspajassa olen todella kehittänyt viestintätaitojani. – – Kykenen kertomaan ideani selvästi ja asiallisesti, ja voin ilmaista itseäni avoimella mutta ei-uhkaavalla tavalla. Opin myös kuuntelemaan muiden mielipiteitä, koska on tärkeää muistaa, että ryhmä ei ole yksikkö, jossa kaikki ajattelevat samalla tavalla ja haluavat samoja asioita. Aina on eroja haluissa, tarpeissa ja tahdossa”, yksi opiskelijoista kuvaa.

Opiskelijat ovat myös tutkimuspajan aikana ymmärtäneet yhteistyön voiman. Ongelmien sattuessa kohdalle niistä on päästy yli miettimällä yhdessä, miten ne tulisi ratkaista. Epävarmuutta ei ole tarvinnut sietää yksin, sillä ryhmän muut jäsenet ovat paikalla auttaakseen: ”Yksi parhaista oppimistani asioista oli avun kysyminen, kun ei tiedä, miten jatkaa yksin”, yksi opiskelijoista kirjoittaa. ”Jos jollain oli ongelma, mietimme yhdessä, miten ongelman voisi ratkaista”, kertoo toinen.

Opiskelijat ovat myös tutkimuspajan aikana ymmärtäneet yhteistyön voiman.

Tutkimuspajassa ovat vahvasti läsnä myös pajan ulkopuoliset asiantuntijat, kuten ammattikorkeakoulun henkilöstö tai eri yritysten asiantuntijat, joilta opiskelijat voivat oppia ja saada myös apua projektin läpiviemiseen. Yhteistyön merkitys korostuu projektimuotoisessa opiskelussa aivan eri tavalla kuin perinteisessä luokkaopetuksessa. ”Projektin aikana kohtasimme monia ongelmia, mutta yhteistyössä ryhmäläisten ja asiantuntijoiden kanssa saavutimme lopullisen tavoitteen”, opiskelija pohtii kirjoituksessaan.

Hanskat siis käteen ja kehään. Tulevaan työelämään ei voisi tehokkaammin valmistautua.

Marketta Virta