Mikä ihmeen EU-taksonomia ja mitä yritysten kannattaa siitä tietää?

 

EU-taksonomia on osa Euroopan unionin suunnitelmaa olla päästötön vuonna 2050. Sen tarkoitus on kannustaa kestävään sijoittamiseen ja samalla lisätä läpinäkyvyyttä yritysten toiminnassa. Myös riskienhallinnan merkitys rahoituksessa korostuu erityisesti geopoliittisesti ja taloudellisesti epävarmoina aikoina: kriisinkestävät ja vastuullisesti toimivat yritykset pysyvät mukana kilpailutuksissa ja saavat lainoja paremmilla ehdoilla (Mikkanen, 2026).

EU-taksonomia on käytännössä “pelikirja” vihreän rahoituksen saamiselle. Yritysten on hyvä tiedostaa, että tietyt rahoitukset voivat olla suoraan kytköksissä vastuullisuuteen ja, että rahoittajat perehtyvät tarkkaan eri vastuullisuusviitekehyksiin lainoitusta myöntäessään. Rahoittajat arvioivat erityisesti pitkän aikavälin siirtymä- ja fyysisiä riskejä, toimitusketjujen haavoittuvuutta, sosiaalisen vastuun toteutumista ja kyberuhkiin varautumista. (Mikkanen, 2026). Kun tuntee ”pelikirjan” säännöt, voi tunnistaa miten ja milloin näistä säännöistä voi hyötyä.

Seuraavaksi esittelemme kolme yksinkertaistettua askelta EU taksonomian mukaiseen lainanhakemiseen. (Euroopan komissio, 2023)

1. Yritys katsoo joko Climate Delegated Actistä tai Environmental Delegated Actistä, onko sillä toimintaa, joka on EU taksonomian alaista. Molemmissa on määritetty toimialat ja minkälaiset toiminnan kehittämiset kuuluvat taksonomian piiriin.
2. Yritys tarkistaa, että parannustoimet eivät ole Do No Significant Harm -periaatteen eli EU:n ympäristötavoitteiden vastaisia(Euroopan komissio, 2023). Nämä tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen kestävä käyttö, kiertotalous, saastumisen ehkäisy ja luonnon monimuotoisuus. Esimerkiksi, jos kierrätyksen edistäminen aiheuttaa merkittävät määrät hiilidioksidipäästöjä tai kuluttaa merkittävät määrät alueen vesivaroista, niin silloin tätä periaatetta ei ole noudatettu. Yritys ei myöskään saa loukata ihmisoikeuksia, osallistua korruptioon, rikkoa verotuslakia tai toimia monopolin tai kartellien muodossa näin ollen vääristäen markkinatilannetta (Ray & Gamsjäger, 2022).Esimerkiksi jos kierrätyksen edistäminen aiheuttaa merkittävät määrät hiilidioksidipäästöjä tai kuluttaa merkittävät määrät alueen vesivaroista, niin silloin tätä periaatetta ei ole noudatettu. Yritys ei myöskään saa loukata ihmisoikeuksia, osallistua korruptioon, rikkoa verotuslakia tai toimia monopolin tai kartellien muodossa näin ollen vääristäen markkinatilannetta (Ray & Gamsjäger, 2022).
3. Yritys valitsee parannustavan, jonka pohjalta rahoituksen ehdot määräytyvät ja joita sitten EU taksonomian puitteissa pankeilta haetaan. EU:n sisällä toimivia pankkeja velvoittaa mm. European Green Deal (Celsia, 2026). Jos yrityksen tavoitteena on esimerkiksi aurinkopaneelien asennus, määrää rahoittava pankki mihin lainarahaa saa käyttää. Jos taas tavoitteena on päästöjen prosentuaalinen vähennys, niin tavoiteltuun arvoon päästyään tai sen ylitettyään korot laskevat, ja vastaavasti korot nousevat, jos tavoitetta ei saavuteta. Kestävää toimintaa edistämällä yritys saa siis paremmat ehdot lainoihin (OP Pohjola, 2026).

Miten vapaaehtoinen VSME-raportointi liittyy EU-taksonomiaan?

EU-taksonomian voidaan sanoa olevan yksi eurooppalaisen kestävyysraportoinnin kulmakivistä, sillä se velvoittaa isoja yrityksiä tekemään CSRD-raportointia omasta ja arvoketjujensa toiminnasta (Celsia, 2026). Taksonomia toimii pankeille hyvänä mittapuuna rahoitettavien yritysten kestävyydestä, ja aiemmin CSRD-raportoinnin suunniteltiin olevan pakollista kaikille yrityksille.

CSRD-raportin laajuuden ja tarkkuuden takia pienille ja keskisuurille yrityksille luotiin kevyempi ja vapaaehtoinen VSME-raportti. Tämän avulla pienemmätkin yritykset voivat näyttää kestävää toimintaansa, kuitenkaan kuormittamatta hallintoaan liikaa. VSME toimii siis standardoituna raporttina, joka sisältää taksonomian vaatimat tiedot, jotka voidaan tarvittaessa sisällyttää isompien yrityksien CSRD-raporttiin. Vapaaehtoisen kestävyysraportin avulla loputkin yritykset saadaan osallistettua Euroopan laajuiseen kestävyyssiirtymään.

Vastuullisuus ei ole vain nippu eettisiä kysymyksiä, vaan strateginen keino parantaa yrityksen pitkän aikavälin riskinsietokykyä ja kriisinkestävyyttä (Mikkanen, 2026). Kestävyysraportointiin kannattaakin siis maineen parantamisen ja asiakkaiden säilyttämisen lisäksi panostaa myös kilpailukyvyn ja rahoituksellisten hyötyjen takia.

 

Kirjoittajat:

Simo Jurvanen, opiskelijaharjoittelija, Turun ammattikorkeakoulu, Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä

Charlotta Wendelin, projektipäällikkö, Yrkeshögskolan Novia

 

Lähdeluettelo

Celsia. (9. 6 2026). Celsia – Part of ISS corporation. Noudettu osoitteesta https://www.celsia.io/eu-taxonomy-regulations

Euroopan komissio. (2021). Climate Delegated Act. Euroopan unionin virallinen lehti.

Euroopan komissio. (2023). A User Guide to Navigate the EU Taxonomy for Sustainable Activities.

Euroopan komissio. (2023). Environmental Delegated Act. Euroopan unionin virallinen lehti.

Mikkanen, P. (10.6.2026). Kierrätysteollisuus ry:n ja Ecobio Oy:n webinaari: Miten rahoittajille voisi viestiä yritysten vastuullisuudesta?

OP Pohjola. (9. 6 2026). Kestävät rahoitusratkaisut yrityksille. Noudettu osoitteesta https://www.op.fi/yritykset/rahoitus/kestavat-rahoitusratkaisut

Ray, D.;& Gamsjäger, L. (14. 10 2022). Nordea. Noudettu osoitteesta https://www.nordea.com/en/news/eu-taxonomy-minimum-safeguards-what-are-they-and-why-do-they-matter