VSME-työpajasarjan ensimmäisessä osassa aloitettiin navigointi kohti vastuullisuusraporttia
Vastuullisuusraportti tekee yrityksen vastuullisuustyön näkyväksi, auttaa kehittämään liiketoimintaa ja vahvistaa valmiuksia vastata asiakkaiden tietotarpeisiin. KeSä-hankkeen työpajasarjassa pk-yritykset ottivat kurssin kohti ensimmäistä VSME-raporttiaan ja konkreettista jatkosuunnitelmaa.
KeSä-hankkeen kolmiosainen VS(ME)–työpajasarja auttaa yrityksiä ymmärtämään vapaaehtoisen vastuullisuusraportoinnin perusteet ja tekemään ensimmäisen raporttinsa käytännössä. Yrityksille tarjottavaa tukea tarvitaan, sillä vastuullisuusraportointikenttä on muutoksessa. Tästä kertoo mm. VSME-lyhenteen muuttuminen syyskuussa 2026 muotoon VS (Voluntary Standard). Työpajasarjaa fasilitoivat Käkikuu Oy:n kouluttajat Jukka K. Niemi ja Maren Heijari. Ensimmäisessä tapaamisessa lokakuun 2026 alussa parinkymmenen yrityksen edustajat pohtivat yhdessä, mitä vastuullisuustietoa kannattaa kerätä, kenelle siitä raportoidaan ja miten työ tukee liiketoimintaa.
”Vastuullisuustyö on paljon enemmän kuin pelkkää raportointia – tämä on kokonaisvaltaista liiketoiminnan kehittämistä.” – Jukka K. Niemi, Käkikuu Oy.
Merima Oy:n Eveliina Leino alusti tilaisuuden kertomalla heidän juuri julkaistusta VSME-raportista. Alustuksen jälkeen käytiin puheenvuorokierros, jossa jokainen osallistuja kertoi omin sanoin yrityksensä kestävyysraportoinnin tilasta. Osallistujien lähtökohdat vaihtelivat ensiaskeleista pitkälle vietyyn raportointiin, mutta haasteet olivat pitkälti yhteisiä. Keskusteluissa korostui ajatus siitä, että vastuullisuusraportointi ei ole pelkkä velvoite, vaan liiketoiminnan kehittämisen, johtamisen ja jopa päätöksenteon väline.
”Aina kannattaa raportoida. Monet pk-yritykset ovat paljon vastuullisempia kuin mitä uskovatkaan.” – Merima Oy:n Eveliina Leino.
Työpajat tarjoavat käytännön valmiudet raportointiin
Työpajasarja etenee kolmessa vaiheessa: ensin kirkastetaan vastuullisuustyön lähtökohdat ja olennaiset teemat, sitten kootaan yrityksen oma data ja lopuksi rakennetaan raportin ensimmäinen versio sekä mietitään, miten raporttia voisi hyödyntää liiketoiminnassa. Tavoitteena on, että yritykselle syntyy selkeä tapa kerätä ja jäsentää tietoa sekä suunnitelma työn jatkamiseksi.
Työpajojen vaikutus ei jää yksittäiseen raporttiin. Yhteinen työskentely auttaa yrityksiä tunnistamaan olennaiset kehittämiskohteet, ottamaan vastuullisuusdatan osaksi johtamista ja tekemään tiedonkeruusta jatkuvaa. Samalla valmiudet vastata asiakkaiden ja alihankintaketjujen kasvaviin tietotarpeisiin vahvistuvat.
Työpajassa eri yritysten edustajat pääsivät keskustelemaan keskenään vastuullisuusraportoinnista. Taustalla KeSä-hankkeen Charlotta Wendelin, Käkikuun Jukka K. Niemi ja Maren Heijari.
Työpajan puheenvuorojen perusteella monessa pk-yrityksessä vastuullisuus on jo osa arkea: jätteitä lajitellaan, ajoreittejä optimoidaan, materiaalien käyttöä suunnitellaan ja henkilöstön hyvinvoinnista sekä turvallisuudesta huolehditaan. Ensimmäinen askel onkin tunnistaa ja dokumentoida nämä teot.
”Te kaikki teette jo jotain vastuullisuustoimia, vaikka ette ehkä tiedä, että teette”, Jukka K. Niemi Käkikuusta muotoilee työpajaan osallistuville.
Käkikuun asiantuntijatkin painottivat, että vastuullisuusraportointi kannattaa tehdä, vaikka yrityksellä ei olisi siihen lakisääteistä velvoitetta. Vapaaehtoinen VSME-raportti kokoaa olennaisen tiedon yhteen, vähentää hajanaisiin kyselyihin liittyvää työtä ja auttaa osoittamaan asiakkaille, rahoittajille ja muille sidosryhmille, miten vastuullisuutta johdetaan käytännössä. Raportoinnin voi aloittaa kevyesti ja kehittää sitä vaiheittain.
Rehellisyys nousi esiin tärkeänä periaatteena raportoinnissa. Osallistujien mukaan kaikkea ei tarvitse saada kerralla valmiiksi, vaan uskottavuutta rakentaa avoin viestintä myös keskeneräisistä asioista. Viherpesua tulee välttää eli raportin puutteita ei kannata peitellä.
Raportoinnissa alkuun pääsee kolmella kysymyksellä
1. Mitä vastuullisuustekoja yrityksessämme tehdään jo nyt?
Tarkastelkaa esimerkiksi ympäristövaikutuksia, henkilöstöä, turvallisuutta, johtamista, tuotteita, palveluja ja arvoketjua.
2. Ketkä tarvitsevat meiltä vastuullisuustietoa?
Tunnistakaa tärkeimmät asiakkaat, tilaajat, rahoittajat, työntekijät ja muut sidosryhmät sekä keskustelkaa heidän tarpeistaan.
3. Miten tieto saadaan talteen yhdenmukaisesti?
Sopikaa käytännöt, vastuut ja paikka, josta tarvittavat tiedot löytyvät ilman joka kerta alkavaa selvitystyötä.
Työpajan ydinviesti oli rohkaiseva: vastuullisuusraportointi kannattaa aloittaa nyt ja pienin askelin. Kun olennaiset teemat, tärkeimmät sidosryhmät ja tiedonkeruun käytännöt ovat selvillä, raportointi helpottaa arkea, tukee päätöksentekoa ja auttaa yritystä säilyttämään asemansa asiakkaiden ja alihankintaketjujen kumppanina.
Työpajan seuraavat osat toteutetaan syksyn 2026 aikana. Ilmoittautuminen työpajoihin on jo päättynyt, mutta pysy kuulolla tulevista tapahtumista ja työpajojen kuulumisista tilaamalla uutiskirjeemme tai ottamalla Kestävyyssääntely ja data -LinkedIn-ryhmä seurantaan.
KeSä – Yritysten kestävyyssääntely muuttuvassa maailmassa -hanke vahvistaa (meri)teollisuuden pk-yritysten valmiuksia vastata muuttuvan kestävyyssääntelyn ja vastuullisuusraportoinnin vaatimuksiin. Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni ja Varsinais-Suomen liitto.