Tekstiilien kiertotalous ei ole pelkkää kuitujen kierrätystä
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon jyllätessä yhteiskunnat eivät voi pysyä entisellään. Tämä koskee myös tekstiilien tuottamista ja kuluttamista. Nykyisestä, suuren volyymin halpatuotannosta olisi siirryttävä siihen, että vaatteita kulutettaisiin mahdollisimman vähän ja laadukkaasti. Tarvitaan tekstiilien kiertotaloutta.
Nykyistä talousmallia kuvaillaan lineaariseksi. Se tarkoittaa, että materiaaleja otetaan käyttöön luonnosta ja niistä valmistetaan tuotteita, jotka käytön jälkeen työnnetään kaatopaikalle tai poltetaan. Materiaalia siis tarvitaan paljon, mikä kuluttaa rajallista maapalloamme. Kiertotaloudessa puolestaan materiaali pidetään kauemmin käytössä ja käyttöikänsä lopun saavuttanut tuote on uuden tuotteen materiaalia.
Monesti kiertotalous samastetaan kierrätykseen. Kierrätys on kuitenkin vain yksi osa kiertotaloutta. Kiertotalotta voidaan ajatella erilaisten kiertojen kautta. Kierrot ovat:
- tuotteen ylläpitäminen, eliniän pidentämisen ja jakaminen
- uudelleenkäyttö
- kunnostaminen ja uudelleenvalmistaminen
- kierrättäminen materiaaliksi.
Kierrätys eli tuotteen hyödyntäminen raaka-ainetasolla on siis viimesijainen kierto ennen materiaalin hyödyntämistä energiana. Oleellista on, että materiaali pysyy mahdollisimman alkupäässä kiertoja mahdollisimman pitkään, jolloin sen arvo säilyy. Esimerkiksi vaatteen siis tulisi pysyä mahdollisimman kauan vaatteena.
Tuotteiden koko elinkaaren kattava suunnittelu on oleellisessa osassa, kun halutaan toteuttaa kiertotaloutta käytännössä. Ei siis riitä, että suunnitellaan tuote, joka on visuaalisesti miellyttävä ja ajaa asiansa, vaan on otettava huomioon koko tuotteen arvoketju aina raaka-aineiden hankkimisesta valmistuksen ja käytön kautta korjattavuuteen, uudelleenvalmistukseen ja materiaalin kierrätettävyyteen.
Tekstiilien pitäisi olla aikaa, käyttöä ja uudelleenkäyttöä kestäviä ja korjattavia. Käyttöikänsä päätteeksi niiden tulisi olla helposti kierrätettävissä.
Kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan teknisiä ratkaisuja, kuten turvallisten väriaineiden käyttöä tekstiilien tuotantovaiheessa sekä parempaa ja tehokkaampaa kuitujen kierrätystä. Ennen kaikkea tekstiiliala kuitenkin tarvitsee laajan järjestelmätason muutoksen, jossa liiketoimintamalleja kehitetään kiertotalouden mukaisiksi.
Eija Valkealahti
Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu
Lähteet:
De la Motte, H. & Ostlund, A. 2022. Sustainable Fashion and Textile Recycling. Teoksessa De la Motte, H. & Ostlund, A. (toim.) Sustainable Fashion and Textile Recycling. MDPI, 1–4.
Gherghel, S. 2021. Sustainable Orientation of Textile Companies. Teoksessa Rather, L. J.; Haji, A. & Shabbir, M. (toim.) Sustainable practices in the textile industry. Scrivener Publishing LLC: 237–252.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY n.d. Kiertotalous. Viitattu 25.3.2024.
Kiertotaloudesta kasvua n.d. Kiertotalouden tausta ja tarpeellisuus. Viitattu 20.3.2024.
Vezzoli, C.; Conti, G. M.; Macrì, L. & Motta, M. 2022. Designing Sustainable Clothing Systems. Milano: FrancoAngeli s.r.l.
Weetman, C. 2021. A Circular Economy Handbook. 2., uudistettu painos. KoganPage.