Ohjelmistojen ympäristövaikutukset - seuraava askel AMK-opetuksessa
Digitalisaatio kasvaa nopeasti uusien teknologisten innovaatioiden myötä. Yksi näkyvimmistä esimerkeistä on tekoälyn nopea kehitys, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin yrityksille kuin yhteiskunnalle. Samalla digitaalisten palveluiden käyttö lisääntyy jatkuvasti, mikä kasvattaa myös niiden energiankulutusta ja ympäristövaikutuksia.
ICT-alan koulutuksessa opetetaan tehokkaiden ohjelmistojen kehittämistä, mutta ohjelmistojen ympäristövaikutukset jäävät usein vähälle huomiolle. Vaikka suorituskyvyn optimointi, pilvipalvelut ja ohjelmistoarkkitehtuuri ovat keskeinen osa opetusta, niiden yhteyttä energian kulutukseen ja hiilijalanjälkeen ei aina käsitellä.
Tätä blogikirjoitusta varten haastateltiin Ympäristö OK -hankkeessa toimivia Turun ammattikorkeakoulun lehtori Kimmo Tarkkasta sekä projektisuunnittelija Susanna Hännistä. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää, kuinka tärkeänä alan asiantuntijat pitävät ohjelmistojen ympäristövaikutusten huomioimista ja miten aihetta voitaisiin tuoda näkyvämmin osaksi korkeakouluopetusta.
Miksi vihreä ohjelmistokehitys on tärkeää?
ICT-alan energian kulutus kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin monilla muilla toimialoilla. Kasvua nopeuttaa erityisesti datakeskukset, pilvipalvelut ja tekoälyn lisääntyvä käyttö (Ericsson, 2024; International Energy Agency (IEA), 2025). Vaikka laitteiden energiatehokkuus on kehittynyt merkittävästi, datamäärän jatkuva kasvu ja vaativammat laskentatehtävät nostavat energian kokonaiskulutusta.
Maailmanlaajuisesti datakeskukset kuluttivat vuonna 2022 noin 460TWh sähköä. Ennusteiden mukaan digitaalisten palveluiden energian kulutus voi nousta vuoteen 2026 mennessä 650–1050 TWh:n tasolle tekoälyn ja dataliikenteen kasvun seurauksena (World Economic Forum, 2024). ICT-alan arvioidaan käyttävän jo noin 4–9 prosenttia maailman sähköstä (Enerdata, 2024).
Energian kulutus ei kuitenkaan synny ainoastaan laitteistoista. Ohjelmistojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon laskentatehoa, muistia ja verkkoliikennettä palvelut tarvitsevat. Joissakin tapauksissa energian kulutusta voidaan vähentää jopa kymmeniä prosenttia paremmilla ohjelmistoratkaisuilla ja optimoidulla arkkitehtuurilla (Green ICT, 2024).
Haastatellut asiantuntijat korostivat ohjelmistokehityksen vastuullisuuden merkitystä. Heidän mukaansa ympäristövaikutusten huomioiminen tulisi nähdä luonnollisena osana laadukasta ohjelmistokehitystä eikä erillisenä lisävaatimuksena. Energiatehokkaat ratkaisut voivat samalla parantaa ohjelmistojen suorituskykyä ja pienentää käyttökustannuksia.
Missä vaiheessa ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa eniten?
Haastatteluissa nousi esiin erityisesti suunnitteluvaiheen merkitys. Merkittävimmät ympäristövaikutuksiin liittyvät päätökset tehdään usein jo ennen varsinaista ohjelmointia, vaatimustenmäärittelyn ja arkkitehtuurisuunnittelun yhteydessä.
Esimerkiksi teknologioiden valinta, järjestelmän rakenne, tietokantojen käyttö sekä datansiirron määrä vaikuttavat ohjelmiston energiankulutukseen koko sen elinkaaren ajan. Mitä aikaisemmassa vaiheessa energiatehokkuus huomioidaan, sitä helpompi ja kustannustehokkaampi sitä on kehittää osaksi ratkaisua.
Haastateltavien mukaan ympäristövaikutusten vähentäminen ei välttämättä vaadi täysin uusia toimintatapoja, vaan perustuu pitkälti hyvän ohjelmistokehityksen periaatteisiin. Tarpeettoman datansiirron vähentäminen, resurssitehokkaiden ratkaisujen hyödyntäminen, ohjelmistojen monimutkaisuuden minimointi sekä ylimääräisten toimintojen karsiminen voivat pienentää energian kulutusta merkittävästi. Myös palveluiden ja infrastruktuurin oikeanlainen mitoitus auttaa välttämään turhaa resurssien käyttöä. Vaikka nämä käytännöt ovat monille kehittäjille tuttuja, niiden ympäristöhyödyt jäävät opetuksessa usein vähemmälle huomiolle.
Miten aihetta voisi tuoda opetukseen?
Vihreän ohjelmistokehityksen ei tarvitse tarkoittaa kokonaan uusien opintojaksojen lisäämistä opetussuunnitelmaan. Sen sijaan kestävän ohjelmistokehityksen näkökulmia voitaisiin integroida nykyisiin ohjelmointi-, ohjelmistoarkkitehtuuri- ja pilvipalvelukursseihin.
Vihreällä ohjelmistokehityksellä tarkoitetaan ohjelmistojen suunnittelua ja toteutusta siten, että niiden energian kulutus ja ympäristökuormitus pysyvät mahdollisimman pieninä koko elinkaaren ajan (Everest Group, 2023; IteWiki, 2023). Tavoitteena ei ole heikentää ohjelmiston ominaisuuksia tai suorituskykyä, vaan saavuttaa sama lopputulos mahdollisimman tehokkaasti.
Yksi käytännöllinen ratkaisu olisi lisätä opetukseen kestävän ICT:n projektitöitä, joissa opiskelijat arvioisivat ohjelmistojen energian kulutusta ja ympäristövaikutuksia sekä etsisivät keinoja niiden vähentämiseen. Lisäksi pilvipalveluja ja datakeskuksia käsittelevissä opinnoissa voitaisiin nykyistä enemmän tarkastella niiden energian kulutusta, päästöjä ja vastuullisuusratkaisuja.
Haastateltavien mukaan opiskelijoiden olisi tärkeää oppia ymmärtämään, että tekniset päätökset eivät vaikuta ainoastaan ohjelmiston toimivuuteen vaan myös sen ympäristövaikutuksiin. Tämä näkökulma valmistaisi opiskelijoita paremmin tulevaisuuden työelämään, jossa vastuullisuusvaatimukset kasvavat jatkuvasti.
Tulevaisuuden osaajien kasvattaminen kestävyyshaasteiden ratkaisijoiksi
Vihreä ohjelmistokehitys on nousemassa yhä tärkeämmäksi osaksi ICT-alaa. Digitalisaation, pilvipalveluiden ja tekoälyn voimakas kasvu lisäävät energian kulutusta, minkä vuoksi ohjelmistojen ympäristövaikutusten huomioiminen on entistä tärkeämpää.
Kirjallisuuden ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella kestävän ohjelmistokehityksen periaatteet voitaisiin integroida nykyisiin opintojaksoihin ilman merkittäviä muutoksia opetussuunnitelmaan. Tärkeintä olisi lisätä opiskelijoiden ymmärrystä siitä, miten ohjelmistojen suunnittelu-, arkkitehtuuri-, ja teknologiavalinnat vaikuttavat energian kulutukseen ja digitaaliseen hiilijalanjälkeen.
Tulevaisuudessa ohjelmistokehittäjät ovat keskeisessä asemassa rakentamassa kestävämpiä digitaalisia ratkaisuja. Kun ympäristövaikutukset huomioidaan jo koulutuksen aikana, voidaan työelämään valmistaa asiantuntijoita, jotka osaavat yhdistää teknisen osaamisen, energiatehokkuuden ja vastuullisuuden. Näin vihreä ohjelmistokehitys voi muodostua luontevaksi osaksi ICT-alan ammatillista osaamista ja auttaa vastaamaan kestävän kehityksen haasteisiin.
Elias Ryyppö
Ympäristö OK-hankkeen harjoittelija
Blogiteksti on kirjoitettu Euroopan unionin osarahoittamassa Ympäristö OK – ICT-hankintojen ympäristökestävät ohjelmistokriteerit -hankkeessa.
