Yhdessä kohti vastuullisempaa tulevaisuutta

Jätehuoltoalan aitiopaikalta pystyn seuraamaan alan kehitystä päivittäin, ja onkin ollut mielenkiintoista huomata, kuinka ala on muuttunut vuosien myötä. Jätehuolto ei ole enää vain roska-astioiden tyhjentämistä, vaan se on kehittynyt monimutkaiseksi ja tärkeäksi osaksi yhteiskunnan kestävän kehityksen strategiaa.

Matkan varrella on koettu merkittäviä muutoksia, mutta erityisesti viime vuosikymmenen kehitys on ollut vauhdikasta jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön ja lainsäädännön muutosten vuoksi. Muutokset ovat vaikuttaneet suoraan jätehuoltoalan toimijoihin, jotka ovat joutuneet sopeutumaan nopeasti uusiin käytäntöihin ja kasvaviin asiakasmäärään. Vaikka välillä onkin käyty äärirajoilla, voi siitä huolimatta taputtaa itseään olkapäälle: tähän asti kaikesta on selvitty.

Asumisen jätehuolto on monitahoinen verkosto eri toimijoiden välillä, mutta keskeinen rooli jätehuollon järjestämisessä on ollut ja tulee jatkossa olemaan yhä vahvemmin kuntien vastuulla. Monet kunnat ovatkin siirtäneet jätehuoltotehtäviä alueellisille jätehuoltoyhtiöille, mikä on osaltaan tehnyt jätehuollosta yhtenäisempää ja tehokkaampaa.

Kuntien kannalta kuuluminen kuntien yhteiseen jäteyhtiöön on varmasti helpotus, sillä lakimuutoksen myötä kunnille siirtyi yhä enemmän vastuuta muun muassa kuljetusten järjestämisestä. Muutokset vaikuttivat konkreettisesti jätehuoltoyhtiöihinkin, joissa jouduttiin nopealla aikataululla sopeutumaan tilanteeseen. Kuntien virkakoneistossa vastaava hetkessä lisääntynyt työmäärä olisi saattanut muodostua ylivoimaiseksi.

Tulevaisuuden jätehuoltoalan haasteet liittyvät vahvasti kiertotalouden edistämiseen, materiaalien kierrätyksen lisäämiseen ja erilaisten, haastavienkin materiaalien käsittelyyn.

Suomen jätehuollon peruskivet lepäävät Euroopan unionin asettamilla jätedirektiiveillä. Direktiivit eivät ole ainoastaan ohjeita, vaan ne asettavat selkeät ja tasavertaiset vaatimukset jätehuollon kehittämiselle kaikissa EU-maissa, vaikka sitä ei aina uskoisikaan todeksi törmätessään kadulla lojuviin jätepussivuoriin esimerkiksi jossakin Etelä-Euroopan suurkaupungissa.

Muutokset ovat tuoneet mukanaan tiukempia kierrätystavoitteita, jotka meidän on pyrittävä saavuttamaan, jotta voimme saavuttaa tavoitteemme kiertotalouden kärkimaana. Tavoitteeseen pääseminen on osoittautunut yllättävän haastavaksi, sillä kierrätysaste ei ole kasvanut odotetulla tavalla, ja tilanne vaatiikin uusia toimia, joilla voimme saavuttaa asetetut kierrätystavoitteet ja tehdä jätehuollosta kestävämpää.

Tulevaisuuden jätehuoltoalan haasteet liittyvät vahvasti kiertotalouden edistämiseen, materiaalien kierrätyksen lisäämiseen ja erilaisten, haastavienkin materiaalien käsittelyyn. Neuvonta, opastus ja tiedotuskampanjat ovat avainasemassa, kun halutaan saada kuluttajat mukaan kestävien jätehuoltokäytäntöjen toteuttamiseen. Kuluttajien tietoisuuden lisääminen jätehuollon vaikutuksista ympäristöön ja kannustaminen oikeaoppiseen lajitteluun ovat ratkaisevia toimenpiteitä. Viestinnän on oltava selkeää, motivoivaa ja helposti lähestyttävää.

Jätehuoltoa suunniteltaessa on otettava huomioon paitsi väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen, myös harvaan asuttujen alueiden tarpeet. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on avainasemassa, jotta voimme saavuttaa kiertotalouden tavoitteet ja parantaa jätehuollon kestävyyttä. Kunnat voivat yhdessä muiden jätealan toimijoiden, osaavien jätehuoltoalan ammattilaisten ja kansalaisten kanssa luoda kestävän jätehuollon mallin, joka palvelee nykyisiä tarpeita ilman, että vaarantaisimme tulevien sukupolvien hyvinvointia. Matka jätehuollon saralla jatkuu, ja yhdessä voimme tehdä siitä entistä kestävämmän ja tehokkaamman.

Kirsi Aittakari 
Kirsi on YAMK-opiskelija ja työskentelee suunnittelijana kunnallisessa jätehuoltoyhtiössä.